LUONNON IHMEITÄ lauantaina 30.12.2006












Nämä valokuvat otin Nokia N70 kännykällä lauantaina 30.12.2006 Mikkelissä Ihastjärven Pullialan kylässä Kyyveden rannoilta. Eikö olekin meillä ihmeellinen luonto?

Hyvää Vuotta 2007, etsitään ja nautitaan luonnon arvoista myös tulevaisuudessa!

Terveisin

Markku K

KALASTUSTA, SAVUSAUNAA JA JOESSA UINTIA lauantaina 30.12.2006

Lauantaina hämärissä ajelin isäukkoni Aten ja lankomieheni Jarkin kanssa kalalle Kyyvedelle. Ajatuksissa siinti myös savusaunan löylyt ja Harjukosken joessa uinti. Savusaunaa ei oltu lämmitetty koko kesänä joen vähäisen vesimäärän vuoksi.
Laitoimme nopsaan saunan lämmite ja kannoimme sinne myös vedet. Vanha mies lämmitti tupaa sillä aikaa.

Tämän jälkeen suuntasimme Kiviniemeen laittamaan katiskat järveen.

Ystävämme mökin lähellä oli puu kaatunut tien yli, jolloin 80 -kymppinen teräsvaari nappasi moottorisahan kuin ennenvanhaan ja karsi ja sahasi puun poikki. Me nuoremmat käänsimme pöllit sivuun. Kamerakaan ei meinannut ehtiä mukaan.

Jää ei ollut kovin paksua. Poroselän reunalla juuri ja juuri kantoi jalkamiehen. Mutta kolme katiskaa löysi paikkansa.

Harjukosken lahdelle laitoimme kolme verkkoa. Täällä jää oli jo 5-7 senttimetristä.

Koska lunta ei ollut lainkaan, niin oli helppo uittaa verkkonaru jään alle, sillä vetolaitteen ääni kuului hyvin ja myös näkyi jään läpi. Joskus on tullut etsittyä vetolaitetta parikin tuntia tuulen ulvoessa ja paksun lumen peittäessä jään.

JA SITTEN SAVUSAUNAAN

Harjujärvestä Kyyveteen laskeva joki oli nyt täynnä vettä. Syyskuussa, kun meinasin lämmittää savusaunan, niin joessa oli niin vähän vettä, että sitä ei saunaan otettua. Ja tulihan sitä sitten joessa käytyä myös uimassa.

Oli muuten savusaunassa makoisat löylyt ja joessa piristävä vesi! Kyllä nyt kelpaa uuteen vuoteen siirtyä.


Hyvää Uutta Vuotta!

YRITTÄJÄN ILOA JA VUODEN VIIMEISIÄ

Vuosi 2006 alkaa olla jo eletty. Mikkelin kaupunki palkitsi perinteiseen tapaan vuoden yrittäjäpalkinnolla oman kaupungin menestyjän. Tällä kertaa ja ensimmäistä kertaa rakennustoimialalle luovutettiin palkinto LVI -alan yritykselle Teknocon Oy:lle. Erityisesti huomionosoitus oli perheyrityksen toimitusjohtajalle Raimo Siitarille. hän yhdessä eräiden muiden henkilöiden kanssa perusti Hankkijan konkurssin jälkeen vuonna 1992 Teknoconin. Tänä päivänä yritys on Siitarin perheen omistuksessa. Yrityksessä on menossa sukupolvenvaihdos, poika Aki on jatkamassa toimintaa.
Toimitusjohtaja Raimo Siitari on antanut omaa osaamistaan moniin alan ja maakunnan kehittämishankkeisiin. Hän on kokenut myös yrittäjänä olemisen vastoinkäymiset, mutta sitkeällä ttyöllä ja hyvällä henkilökunnalla ja asiakassuhteilla on menty eteenpäin.

Yrityspalkinnon luovutuspuheen piti apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen. Minulla oli ilo luovuttaa kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana kaupungin onnittelukukat. Mainittakoon, että poikamme Joonas tekee putkimiehen töitä firmassa.
Taustalla kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.




UUTTA VUOTTA
Kun ikää tulee lisää, niin vuodet ne vierivät joutuisaan. Kävimme vaimon kanssa hyvien ystävien luona kylässä ja yllättäen totesimme, että siitä on vierähtänyt jo lähes kaksi vuotta, kun edellisen kerran tavattiin porukalla. Toki puhelimella on pidetty yhteyttä.


Ystäväni Vilma, ei ollut unohtanut minua, vaan tyytyväisenä valtasi tyynyni, mistä hän oman allergiavaivani vuoksi joutui siirtymään pois ja eri huoneeseen yöksi.








Toivotan kaikille blogiani lukeville Hyvää Ystävyyden ja Yhteydenpidon Vuotta 2007!

Markku K

LOMAMUISTOJA ja vähän Joulun vietosta.

Viikko Madeiralla ennen joulua vierähti nopsaan. Tuli levättyä, liikuttua noin 200.000 askelta, luettua pari kirjaa, kirjoiteltua tekstejä, funtsittua asioita, tutustuttua saaren jouluun ja tietysti vietettyä aikaa vaimon kanssa. Madeiran joulun aika kannattaa kokea. Meillä Suomessa olisi paljon opittavaa sieltä. Ainakin jouluvaloista, ystävällisyydestä ja siisteydestä. Ja olihan siellä tietysti joulupukkeja ja poroja. Valoloistoa joka paikassa, vaikka Madeiralla on Euroopan kallein sähkö, joka tuotetaan öljyvoimalassa.

Kotiin saavuimme aattona kolmen aikaan yöllä. Laitoimme takka-leivinuuniin tulen ja aamuseitsemältä kinkku sinne paistumaan. Ja sitten nukkumaan. Aamupäivällä soi puhelin, olin unen tokkurassa, en kuullut soittajan nimeä ja en päässyt puhelun aikana selville kuka soittaja oli. Jälkeenpäin hoksasin, että eläkkeelle jäänyt yrittäjä toivotteli jouluja ja evästi tulevaan. Täytyypä soittaa hänelle viikolla. Kotona joulun vietto sujui perinteiseen tapaan. Tuli käytyä yökirkossa, joka oli tupaten täynnä. Tuli vietettyä aikaa lasten kanssa, vierailtua vanhempieni, anopin ja vaimon siskon luona sekä vähän lenkkeiltyä. Katsottiin myös televisiota. Tätä kirjoittaessa seuraan samalla Koirankynnen leikkaaja -elokuvaa. Seuraavassa on kuvakooste lomaviikosta.

Hyvää työviikkoa ja lomaa niille, joilla on vapaata.


Ilmassa oli välillä mahtavat värit.
Lentokenttä on rakennettu osin meren päälle ja siihen on käytetty tietysti suuri summa EU:n tukieuroja.Näkymä Funchalin pääkadun suuntaan.
Ja löytyihän sieltä poroja.
Ja piparkakkutalo

Satamassa loistivat myös valot ja taidokkaita taideteoksia

Valoporot viilettivät katujen yläpuolella




Seimiasetelmia oli lukuisia.




Funchalin pääkatu oli vuorattu punaisella mtaolla ja valomeri oli valtava.


Olisikohan näistä ideaa ensi jouluna myös kotimaassa

Maisemat Mdeiralla ovat mahtavat ja omakotitaloja rinteet täynnä .

Vihannestori oli kauppahallissa täynnä erilaisia tuotteita. Myyjinä toimivat myös lapset ja vanhukset.

JOULUN AIKAA, olen lomalla, palataan asioihin joulun jälkeen...

KUNNALLISPOLITIIKKAA JA TAITOLUISTELUA
Maanantaina 11.12.2006 klo 13:00 kokoontui Mikkelin kaupunginvaltuusto päättämään ensi vuoden budjetista.
Valtuuston kokous venyi, kun eräät valtuutetut innostuivat kyselemään yksityiskohtaisia tietoja virkamiehiltä. Tämä kummastutti suurimpaa osaa valtuutetuista, sillä asioita on käsitelty monasti eri yhteyksissä budjetin valmistelun aikana sekä valtuustoryhmissä. Itse edustan sitä näkemystä, että valtuuston pitäisi pystyä keskittymään suurempien linjojen vetämiseen ja hallitus sekä lautakunnat huolehtivat yksityiskohtaisemmasta asioiden käsittelystä.

Urheilumiehenä ja lasten ja nuorison tulevaisuudesta huolta kantavana lämmitti erityisesti se, että Hännin monitoimikentän rakentaminen nytkähti eteenpäin lähes yksimielisesti.

Kaupungin ensi vuoden budjetin realistisuutta epäilevät osa valtuutetuista. Itse uskon, että tällä kertaa ollaan tämän vuosikymmenen puolella ensimmäisen kerran oikealla budjettitasolla. Tämä siksi, että sosiaali- ja terveyslautakunnan menoihin on varattu vuoden 2006 toteutumaennusteen päälle 4,5 prosentin nousu. Eli mistään säästöbudjetista ei voida puhua.

SEURAAVASSA ON ALLEKIRJOITTANEEN PITÄMÄ KESKUSTAN RYHMÄPUHE


ARVOISA VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA, HYVÄT VALTUUTETUT, VIRAN- JA TOIMENHALTIJAT

Mikkeli kaupungilla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessa. Oikein ajoitettu, strategisesti tärkeä kuntaliitos Mikkelin kaupungin, maalaiskunnan ja Anttolan kesken on luonut pohjaa menestykselle.

Edellisen ja nykyisen valtuustokauden aikana on pystytty tekemään päätöksiä asioista, jotka ovat olleet käsittelyssä jopa vuosikymmeniä – voidaan siis puhua ikuisuushankkeista.

Marskin patsaan siirto, matkakeskuksen rakentaminen ja kaupunkikeskustan kaavoitus ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä on saatu aikaan kaupungin fyysiseen ympäristöön vaikuttavista tekijöistä.

Yritystoiminnan puolella nostan esiin esimerkkinä Mikkelin Teknologiakeskus Oy:n vahvan otteen koko maakunnan innovatiivisen yritystoiminnan kehittämisessä.

Osaamisen sektorilla voimme olla tyytyväisiä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin yliopistokeskuksen kehittymisestä.

Tänään valtuuston käsittelyssä on yksi ikuisuuskysymys; Hännin monitoimikentän rakentaminen.
Keskustan valtuustoryhmä on yksimielisesti kentän rakentamisen kannalla. Haluamme poistaa tämänkin vuosikymmeniä velloneen asian pois päiväjärjestyksestä. Haluamme olla luomassa edellytyksiä hyville ja terveille harrastuksille, lasten ja nuorten hyväksi ja perheiden hyvinvoinnille.

TALOUS KUNTOON

Hyvät valtuutetut,

Mikkelin kaupungilla on yksi keskeinen ongelma – talous.

Mikkelin on saatava talous tasapainoon. Alijäämäisiä tilinpäätöksiä ei voida vuodesta toiseen hyväksyä.
Liian usein kiinnitämme huomiota vain velkaantumiseen ja investointien määrään.

Velkamäärästä huolimatta on tuottavia investointeja uskallettava tehdä. Kaupungin tulee luoda olosuhteita muun muassa asuntorakentamisen ja elinkeinoelämän vauhdittamiseksi. On meidän kaikkien etu, että kaupunkikuvassa on mahdollisimman paljon näkyvillä nostokurkia ja keskeneräisiä rakennustyömaita.

Velkaantuminen on hoidettavissa, mikäli käyttötalous on kunnossa.

Tämä merkitsee yksinkertaisesti sitä, että menot ovat tuloja pienemmät ja viivan alle jää riittävästi ylijäämää.

Velkaantumiseen ei Mikkelin hyvinvointi kaadu, mutta se kaatuu, mikäli käyttötaloutta ei saada aisoihin.

Tämä merkitsee sitä, että jokainen kivi on käännettävä ja käytävä läpi toimintaprosessit ja toimintatavat.



Talousarvioon on kirjoitettu ensi keväänä laadittava talouden tasapainotusohjelma, joka laaditaan kaupunginhallituksen johdolla yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Avainasemassa on kuinka saamme sopeutettua henkilöstökulut suhteessa tuloihin.

Haastan koko henkilöstön mukaan talkoisiin. Paras tae turvalliseen hyvään työyhteisöön on kunnossa oleva talous.

Jostain syystä henkilöstöön liittyvistä asioista ei uskalleta tai siitä ei saisi puhua. Päätä ei kuitenkaan saa pistää pensaaseen odottaen, että huono ilma menee ohi.

On tartuttava avoimesti haasteisiin. Vastuussa ovat erityisesti esimiehet ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Vastuuta ja oma-aloitteisuutta ilman ”pomottamista” on sallittava suorittaville henkilöille. Tulosyksiköiden on löydettävä parempi ”me teemme sen” henki.
Sektorirajojen yli on päästävä toimimaan entistä paremmin.

Ensi vuoden budjetti on laadittu realistiselle pohjalle. Näin voidaan todeta, koska esimerkiksi soten budjetissa on tämän vuoden ennusteeseen lisätty kolmen (3) neljän 4,5 prosentin (kj. Jyrki Myllyvirta esittelypuheenvuorossaan) toimintamenojen nousu.

Arvoisat valtuutetut,

lopuksi muutama sana kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

Kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo oman lisävärinsä tulevan vuoden päätöksentekoon.
Mikkeli on haluamassa isäntäkunnan tai toisin sanoen vastuukunnan roolin. Hyvä niin, jos halutaan kantaa yksin vastuu palvelujen tuottamisesta ja riskinkannosta.
Toivomme kuitenkin, että avoimin mielin kuunnellaan seudun kuntia, maakunnan muita seutuja ja maakunnan rajojen ulkopuolisia kuntia ja vertaillaan aidosti eri vaihtoehtoja.
Näin toimien voittajia on ainakin Mikkeli.
On muistettava, että sihti on vuosien päähän – ei huomiseen.


Hyvät ystävät,

Keskustan valtuustoryhmä on toiminut vastuullisesti koko ”uuden” Mikkelin ajan.
Olemme olleet keskeisesti purkamassa kaupungin ikuisuuskysymyksiä, ja se näkyy myös katukuvassa.

Ensi vuonna Keskustasta tulee suurin valtuustoryhmä.

Tulemme jatkamaan rakentavassa, mutta entistä vaativammassa hengessä Mikkelin kaupungin kehittämistyötä.

OLEMME KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYKSEN TAKANA MUUTAMIN TEKSTITARKENNUKSIN

+++++++++++++++++++++++++++++
HYVÄ MIKKELIN LUISTELIJAT!

Viime sunnuntaina vietimme muutaman tunnin Mikkelin jäähallissa katsomassa taitoluistelun SM -kisoja. Monissa urheilutapahtumissa käyneenä voin rehellisin mielin antaa tunnustuksen ja kiitoksen Mikkelin Luistelijoiden taidosta järjestää kisat.
Oli mielenkiintoista katsoa erityisesti nuorten kykyjen esiintymisiä. Vosinpa melkein väittää, että heitä katsoo mieluummin kuin balettitanssijoita.

PUOLUESIHTEERI JARMO KORHONEN MIKKELISSÄ perjantaina 15.12.2006
Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen vierailee Mikkelissä ensiksi Kauppakeskus Marskissa Kahvila SITRUUNAPISARASSA allekirjoittaneen kahvitilaisuudessa klo 17:00. TERVETULOA!

Tämän jälkeen hän käy katsomassa kansanedustajaehdokas Seija Korhosen vieraana Mikkelin Teatterin esityksen "Marilyn"

ITSENÄISYYSPÄIVÄ 6.12.2006 JA KOMISSAARI OLLI REHN

Kuva: Salkunvaihto 22.11.2004 klo 00:00,

Markku Kakriainen onnittelemassa komissaari Rehniä hetkellä, kun hänestä tuli laajennuskomissaari

Mikkelin kaupungin perinteinen itsenäisyyspäivän juhla oli tänä vuonna itselle erityisen tärkeä ja mieluisa. Minulle oli suotu tilaisuus pitää juhlan tervehdyspuhe ja luovuttaa Pro Mikkeli -mitali komissaari Olli Rehnille. Seuraavassa mitalin luovutukseen liittyvät puheet:

Pro Mikkeli –mitalin jakamisesta päättää kaupunginhallitus. Se on jaettu vuodesta 1983 lähtien.
Tunnustus voidaan luovuttaa henkilölle, joka kotipaikastaan riippumatta on toiminut merkittävästi Mikkelin kaupungin hyväksi ja tehnyt sitä tunnetuksi.
Tällä kertaa mitali myönnettiin henkilölle, joka ei ole unohtanut juuriaan ja ystäviään, vaan lujat siteet ovat pysyneet täällä, vaikka työ on vienyt hänet kauaksi maailman turuille.
Hän tuo myös työssään esille kotikaupunkinsa. Kutsuen tänne jatkuvasti oman työyhteisönsä ihmisiä sekä maailman politiikan vaikuttajia. Hän arvostaa korkealle Pro Mikkeli –tunnustuksen. Euroopan unionin ja Turkin laajentumisneuvottelun ajankohtaa siirrettiin tämän juhlan vuoksi. Hän on OLLI REHN.

Puhe komissaari Olli Rehnille:

Hyvä Mikkelin ja mikkeliläisten ystävä Olli!
Minulle on suotu erittäin mieluisa tehtävä luovuttaa tämän vuoden Pro Mikkeli –mitali Sinulle.
Sallinet kovasta kiireestäsi huolimatta, että lausun muutaman sanan tässä yhteydessä.
Olli, olet ehtinyt nuoresta iästäsi huolimatta tehdä merkittävän päivätyön suomalaisessa yhteiskunnassa ja nyt Euroopan Unionissa. Ansioitasi en ryhdy luettelemaan, ne näkyvät kuvana Mikaelin valkokankaalla.
Olli, Sinä olet oikeudenmukainen, suoraselkäinen, rehti suomalainen mies. Puhut aina asiaa. Et suostu populistisiin puheisiin, vaikka tukimiehesi sitä joskus sitä sinulta vaativat. Tästä on myös minulla kokemusta monista politiikan kampanjoistasi.
Olli, Sinä käänsit selkäsi viime eduskuntavaalien alla suomalaiselle politiikalle. Jos olisit toiminut toisin, täällä saattaisi seisoa tänään Suomen pääministeri Olli Rehn.
Hyvä Olli, Sinä halusit puolustaa silloin oikeusvaltio Suomea, ryhtyessäsi tukemaan ystävääsi Alpo Rusia. Tukesi ratkaisi sen, että suurlähettiläs Alpo Rusi on hengissä. Tehtävä, jonka otit silloin vastaan ei ollut helppo. Monet valtakunnan vaikuttajat olivat Sinua vastaan, monet tuttusi käänsivät sinulle selän. Pysyit lujana, ja tässä sinua auttoi, sen tiedän, eniten edesmennyt isäsi, Tauno – Tane, Tanu.
Olli, kun tänä päivänä arvioi tekojasi Rusin ja suomalaisen oikeusvaltion puolustajana, olet saanut uhrauksesi takaisin. Olet laajentumiskomissaarina niittänyt mainetta luotettavana neuvotteluosapuolena. Tästä on sinut myös palkittu vuoden komissaarina. Olkoon myös Pro Mikkeli osana tätä tunnustusta.
Komissaari Olli Rehn, lämpimät onnittelut ja saanen luovuttaa tämän mitalin sinulle.

TERVEHDYSPUHE JUHLASSA (kaupunginvaltuuston 2. varpapuheenjohtajana):

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja rintamanaiset sekä kotikenttien raatajat vaikeista ajoista tähän päivään, hyvät naiset ja miehet, tervetuloa perinteiseen Mikkelin kaupungin itsenäisyyspäivän juhlaan.

Itsenäisyys ja itsenäinen hyvinvointi – sivistysvaltio Suomi on meille rakas asia.
Monien tämän aikakauden kansainvälisten selkkausten ja kriisien keskellä, arvostus turvallista kotimaatamme kohtaan on korkealla.

Muualla maailmassa ihmetellään, miten pieni Suomi aikanaan itsenäistyi ja miten se on voinut selvitä toisen maailmansodan kauhuista ylivoimaista vihollista ja suurvaltojen painostusta vastaan.

Ihmeenä pidetään myös maamme nopeaa jälleenrakentamista ja nousua yhdeksi eturivin demokraattiseksi hyvinvointikansakunnaksi kansakuntien joukkoon.

Tämä ihme on ollut mahdollista vain vankan maanpuolustustahdon, kansallisen yhteenkuuluvaisuuden tunteen ja suurten uhrausten avulla.

Arvoisat kuulijat,

Mikkeli on ollut sotiemme päämajakaupunki, ja täällä on toiminut kunniakas joukko-osasto Savon Prikaati, minkä perinteet ulottuvat aina vuoteen 1620 asti. Itä-Suomessa joukot yhdistettiin vuonna 1775 Savon Prikaatiksi. Suomen itsenäistyttyä Mikkelin kasarmialueelle tuli venäläisten sijaan kotimaista sotaväkeä. Ensin tänne tuli Savon jääkärirykmentti, sitten Itä-Suomen jalkaväkirykmentti ja pian Pohjois-Savon rykmentti. Silloinen Savon Prikaati sijaitsi Karjalan - Kannaksella. Tammikuun 1. päivänä vuonna 1957 JR7 muutettiin Savon Prikaatiksi siis 50 vuotta sitten.

Tiedän ja tunnistan tunteemme perinteikkään Savon Prikaatin lakkauttamisen osalta. Kunniakkaan joukko-osaston alasajo käynnistyi tosiasiallisesti jo 1990 –luvun alkupuolella, kun sitä ei luokiteltu kehitettävien varuskuntien joukkoon.

Savon Prikaatin lakkauttamiskeskustelun aika on ohi, menneet ovat menneitä ja vanhoja ei kannata jäädä murehtimaan..

Mikkelillä on mahdollisuus kehittyä nykyistä merkittävämmäksi uuden ajan suomalaiseksi sotilaskaupungiksi. Maavoimien esikunta on Suomen puolustusvoimien näkökulmasta katsottuna keskeisin puolustushaara. Mikkelin tulee käyttää nyt täysimääräisesti hyväksi Maavoimien Esikunnan ratkaisuun liittyvät mahdollisuudet. Kaupungin ja koko seutukunnan tulee huolehtia sotaväen kotiuttaminen hyvin. Haasteemme on saada mahdollisimman moni perhe muuttamaan tänne. Uskon, että Mikkelin katukuvassa näkyy sotilaita, myös kansainvälisiä, muutaman vuoden päästä runsaasti.
Luotan meihin mikkeliläisiin ja etelä-savolaisiin.

Hyvä juhlaväki,

Suomi on kansanvaltainen hyvinvointivaltio. Maassamme tulee vallita hallittu tasapaino. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että yhteiskunnan pitää hyväksyä yksityisen ihmisen, yrittäjän ja yrityksen menestys. Tästä menestyksestä kohtuullinen osuus pidätetään hyvinvoinnin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden rahoittamiseen.
Hallittu tasapaino merkitsee toisaalta sitä, että jokaisen tulee osallistua kykyjensä mukaan myös tämän kansakunnan rakennustyöhön. Näin ovat tehneet aiemmat sukupolvet ja tämän päivän arjen sankarit.
Olen huolestunut siitä, että vastuunsa kantavien määrä on vähenemässä. Oma arvomaailmani ei hyväksy sitä, että enenevässä määrin on aktiivisessa työiässä olevia henkilöitä, jotka haluavat elää toisten kukkarolla. Olen kohdannut kolmikymppisiä miehiä ja naisia, jotka pitävät perustuslakiin kirjoitettuna, että yhteiskunnan tulee elättää heidät.

Tämä asenne ei ole oikein, se on loukkaus työssä raatavia ja työtä haluavia kohtaan. Se on väärin raskaan elämäntyön tehneitä kohtaan. Se on väärin tulevia sukupolvia kohtaan. Toivon, että suomalainen yhteiskunta vaatii kansalaisiltaan lisää vastuunkantoa. Avainasemassa tässä vastuunkannon vaatimisessa ovat politiikan tekijät joka tasolla.

Arvoisat kuulijat,

muutama sana kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja Mikkelin tulevaisuudesta.

Mikkeli on Itä-Suomen läänin pääkaupunki ja Etelä-Savon maakunnan keskus. Kaupungilla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessa. Oikein ajoitettu, strategisesti tärkeä, kuntaliitos Mikkelin kaupungin, maalaiskunnan ja Anttolan kesken on luonut pohjaa menestykselle.

Mikkelillä on omat haasteensa – kehittämistyötä on uskallettava jatkaa suuresta velkamäärästä huolimatta.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo oman lisävärinsä tulevan vuoden kunnalliseen päätöksentekoon. Toivon, että hankkeessa onnistutaan vähintäänkin yhtä hyvin kuin Haukivuoren liittymisessä Mikkeliin. Haukivuori ei ole tilastojen valossa ”kultakimpale” kaupungille. Meidän tehtävä on jättää tilastot omaan arvoonsa ja käyttää hyväksi Haukivuoren mukanaan tuomat mahdollisuudet.

Mikkelin tulee maakunnan veturina pystyä näkemään kauas, pikku politikointiin ei ole varaa. Jos ympäristökunnat eivät halua liittyä, niin annettakoon niiden olla itsenäisinä.

Mikkeli on haluamassa isäntäkunnan tai toisin sanoen vastuukunnan roolin. Hyvä niin, jos halutaan kantaa yksin vastuu palvelujen tuottamisesta ja riskinkannosta. Toivon kuitenkin, että avoimin mielin kuunnellaan seudun kuntia, maakunnan muita seutuja ja maakunnan rajojen ulkopuolisia kuntia ja vertaillaan aidosti eri vaihtoehtoja. Näin toimien voittajia on ainakin Mikkeli. On muistettava, että sihti on vuosien päähän – ei huomiseen.

Muutama kiitoksen sana

Olen ilolla pannut merkille, että maakuntamme pää-äänenkannattaja sanomalehti Länsi-Savo on reivannut uutisointiaan. Lehti on useaan otteeseen etusivullaan, pääkirjoituksissaan ja artikkeleissaan tuonut esiin myönteisiä asioita Etelä-Savosta ja kotikaupungistaan Mikkelistä.

Olen samaa mieltä päätoimittaja Tapio Honkamaan kanssa siitä, että ”periferia on meidän omien korvien välissä”.

Tätä näkemystä voisi laajentaa ja sanoa, että ”Mikkelin kehitys on pääasiassa meistä itsestämme kiinni”.

Kiitän vielä kerran sotiemme veteraaneja, rintamanaisia ja kotirintaman raatajia, jotka antoivat meille vapauden – vapauden, joka on ollut ja on oleva väkevä voima, minkä varaan saamme rakentaa parempaa huomista – parempaa isänmaata.

Hyvät ystävät, tervetuloa tähän itsenäisyyspäivän juhlaan – viihtykää.

VIIKKO 48 HUPENI KUIN AIKA ILTAMISSA
Kelaan tapahtumia perjantaista 1.12.2006 taaksepäin.
Saavuin juuri kotiin Mikkelin Ravirata Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Laitisen, emäntä Paula Mannisen ja kilpailusihteeri Tuomo Forssin läksijäisistä ja raviväen pikkujouluista. Piipahdin myös Etelä-Savon Energia Oy:n pikkujouluissa. Harvinaista, että tulin kotiin tyhjään taloon...

Harvoin saa kokea niin lämminhenkisen ja vilpittömästi kiitollisten ihmisten kohtaamista kuin Laitisen, Mannisen ja Forssin läksijäisissä. Illan päämaestro Jaakko Laitinen ei päässyt irti roolistaan edes omissa läksijäisissään. Vaatimattomuuden perikuva Jaska hyöri siellä täällä hoitaen valoja, äänentoistolaitteita ja huolehtien myös vieraitten viihtyvyydestä. Laitisen Jaskan työlleen paneutumisesta kuvaa hyvin tositarina: Eräs vieras oli tullut raviradalle kysyen, kuka on tuo vanhempi herrasmies, joka haravoi lehtiä pihamaala illan pimentyessä?. Hän sai vastauksen> herra on Raviradan toimitusjohtaja Jaakko Laitinen.
Kun vertaa Suomen raviratoja keskenään, niin ei voi muuta kuin kehua Jaskan ja raviradan porukan ammattitaitoa myös alueen siisteyden osalta. Parempaa saa Suomesta etsiä. Ravirata on hyvin hoidettu, siitä kiitos koko porukalle.

Mikkelille ja Etelä-Savolle St. Michel ajot ovat suuri tapahtuma. Niin suuri, että tuskin täällä niiden arvoa edes osataan mieltää. Itselläni on hyvä kokemus asiasta. Olimme järjestämälläni kauppakamarimatkalla Brysselissä ja Pariisissa. sillä kertaa porukassa oli muutama ravimies. Lähdimme sunnutai -päivänä Pariisiin raveihin. Lausuin siellä sanan St. Michel. Kuinka ollakkaan minut kiidäåtettiin kerroksiin VIP -aitioon ja isännät pisitivät parasta pöytään. Muut porukkamme jäsenet ihmettelivät jälkeenpäin, että millä ihmeellä pääsin sinne. Oli helppo vastata, että taikasanalla St. Michel.

Perjantaipäivä oli itselläni mukava. Aamulla vein vaimoni Mirjan aikaisin bussille, koska hän oli lähdössä parin päivän työnantajan järjestämälle koulutusjaksolle. Ajattelin tehdä päivän opintojeni harjoitustyötä, mutta kuinkas kävikään. Tapasin lukuisia tuttuja, hoidin jouksevia asioita ja pidin myös eduskuntavaalikampanjani markkinoinnista vastaavan kanssa lyhyen palaverin. Ehdin juuri ja juuri kotiin suihkuun ja vaihtamaan vaatteita raviradan läksijäistapahtumiin. Toisaalta oli mukava keskustella satunnaisesti kohtamieni ihmisten kanssa ajankohtaisista asioista.

Torstai -päivä oli kulunut opiskelun ja vaalitukiryhmän palaverin, nettisivujen teon ja Mikkelin Insinöörien syyskokouksen merkeissä.

Keskiviikko -päivänä tein opiskeluun liittyvää harjoitustyötä, käväisin yhdessä yrityksessä kutsuttuna ja illalla oli vuorossa tutun metsästysporukan saunailta ruoanlaitto-operaatioineen. Mielenkiintoinen ruokaelämys teimme, kun söimme raakasuolattuna jäisenä leikattua hirvenpaistia. Kuva ohessa.

Tiistai -päivä oli mielenkiintoinen. Puoluesihteeri Jarmo Korhonen oli maakuntamatkalla. Pidimme lehdistölle tilaisuuden klo 13.00 Mikkelissä ja sitten illaksi menimme Pieksämäelle. Jrmo on ottanut kovan haasteen kiertää kenttä läpi ja useamman kerran ennen vaaleja. EI MUUTA KUIN VOIMIA JA JAKSAMISTA.
Itselleni tiistai oli myös mukava, kun sain Keskuskauppakamarin 10 -vuotisansiomerkin työstäni Etelä-Savon kauppakamarissa. Kummasti se vaan lämmittää.......

Maanantai meni lähes kokonaan yhteisten asioitten hoidolle. Kyyhkylän säätiön yleinen kokous ja kaupunginhallituksen budjettikokous täyttivät päivän. Tyytyväisenä rekisteröin kaupungin ensi vuoden budjettiin sisältyvän Hännin monitoimikentän määrärahan. Aikanaan nähdään mitä valtuusto päättää, uskon että järkeviä eli kenttä saa budjettiin rahat. Itse olen vankasti monitoimikentän peruskorjauksen takana.

Markku Kakriainen